JOSSAIN aamu-TV:n lähetyksessä (päivä oli joka tapauksessa tänään eli 23.2, perjantai) joku personal trainer puhui siitä, että nykyisin ihmiset haluavat ”harjoittaa liikuntaa oikein”. Hän puhui siitä, että ” kun aikaa on vähän, niin salille tulijat haluavat ottaa tuosta ajasta kaiken irti”.
Jos liikuntaa ajattelee tuotteena, sen rakentamiseen tavitaan tavoitteet, keinot ja resurssit. Resurssien ja keinojen eli ”oikein tehtyjen” liikuntasuoritusten avulla päästään lopputuotteeseen eli tavoitteiden mukaisiin hyötyihin. Kun liikunnasta on myös haittoja kuten esim. erilaiset vammat ja kortilla olevan ajan haaskaantuminen, on ideaalista että nettohyöytyyn (hyöty josta on vähennetty haitat) päästään mahdollisimman tehokkaalla eli ”oikealla” liikunnalla.
Tehokkuus voi olla esimerkiksi rajahyödyn avulla määriteltynä sellaista liikuntaa, jossa mahdollisimman vähillä annoksilla (liikuntasuoritukset) päästään maksimaaliseen hyötyyn (kunto, terveys, naapurille näyttäminen).
Tällaiseen ”oikeaan liikuntaan” tarvitaan tietysti ohjaaja, trainer, salikortti ja hyvin toimiva kustannus-hyöty –seurantajärjestelmä. Mieluusti sellainen sykemittari, joka tuottaa suoraan näytölle graafeiksi odotettavissa olevan elinajan ennusteen ja mieluusti myös palkka- ym. tulojen kehityksen euroina ja amerikan dollareina. Erilaisia kurssinotkahduksia voi sitten anaysoida trainerin kanssa ja tehdä liikunnasta tarpeen tullen vielä ”oikeampaa”.
Voisin jaarittaa pitempäänkin, mutta saman tien voin toki kertoa, kun se tietysti monia kiinnostaa, että mikä sitten on todella oikeaa liikuntaa?
Kaikki liiikunta, kaikki liikkeet ovat oikeita. Harjoittamalla liikuntaa, minä mahdollisesti kuitenkin opin valitsemaan ne liikkeiden tekemisen tavat, jotka tuottavat eniten alkuperäistä, ja siis ”oikeaa”, vastaavaa liikuntaa. Kun katsoo alle kouluikäistä lasta niin huomaa heti, mistä puhun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti